Ensimmäisen osan rokotusta otin pari vuotta sitten ennen Aasian matkaamme. Tuulin - tai siis äidin - kehotuksesta soitin aikaisemmin päivällä YTHS:lle tehtävänäni selvittää, olisiko tehoste mahdollista piikittää vielä näin kahden vuoden kuluttua (suositeltu aika on puoli vuotta).
Aloitin puhelun toteamalla, että "Pitäisi taas hoitaa A-hepatiittisuoja kuntoon kun olen lähdössä pidemmäksi aikaa ulkomaille. Vaikka eipä tuo Etelä- ja Väli-Amerikka taida olla mitään varsinaista riskialuetta..." Riskianalyysini perustui lähinnä haluun kuulostaa siltä, että tiedän asiasta jotain.
Hoitaja oli asiasta (kuten arvata saattaa) aivan eri mieltä ja selvitti perinpohjaisesti, että alue, johon olemme matkustamassa nimen omaan on riskivyöhykettä. Eikä ainoastaan A- vaan myös B-hepatiitin, keltakuumeen, dengue-kuumeen ja ehkä parin muunkin taudin, joita en nyt tähän hätään muista. Niin, ja lisäksi suurimmat riskit tietysti liittyvät raakaan lihaan ja likaiseen veteen, eivät tartuntatauteihin.
Päädyimme yhteisymmärryksessä siihen, että käyn ottamassa tehosteosan yhteydessä myös B-hepatiittirokotuksen (otetaan kahdessa osassa) ja mahdollisesti myöhemmin myös piikin keltakuumetta vastaan. Sitä esiintyy tietyillä alueilla Perussa, ja rajojen ylittäminen saattaa kuulemma olla hankalaa ilman rokotustodistusta. Lisäksi sain ohjeet pukeutua suojaaviin, pitkiin vaatteisiin (tätä neuvoa en ajatellut noudattaa) sekä käyttää ahkerasti hyttyskarkotetta (aion noudattaa), koska dengue-kuumeen torjuntaan ei muita keinoja löydy.
Keltakuumerokotuksia tykittää YTHS:ssä kuulemma vain kaksi ihmistä, ja heille on lähemmäs kuukauden jono, joten jos piikin haluaa, kannattaa olla liikkeellä hyvissä ajoin (rokotus pitää ottaa vähintään 10 päivää ennen tautialueelle matkustamista).
Piikikästä loppuvuotta, kanssamatkustajat!
