Tosiaankin joulu tuli ja meni ihan saman tien. Ensi vuonna sitten uudestaan, mutta nyt on edessä jällen rauhatonta odottamista. Ja ei, en todellakaan puhu uuden vuoden juhlinnasta. Ne pirskeet menee töissä rahaa kerätessä elämämme huippuhetkeä, eli matkaa varten. Tänään ja tällä hetkellä tosiaankin on, kuten Tuuli totesikin, 29 päivää, 15 tuntia ja siinä 56 minuuttia huikean seikkailumme alkuun. kuumemittari paukkuu jo siis pahasti punaisen puolella.
Keskustelin matkasta jouluna perhepiirissä ja kävi ilmi, että erityisesti perheen naispuoliset jäsenet pelkäävät puolestamme jo nyt. Pelko on äitini ja sisareni kohdalla saavuttanut jo melkoisen tason... En usko, että tämän blogimme lukeminen on ainakaan rauhoittanut rakkaita sukulaisiamme ja ystäviämme. Kysykää vaikka Liisan äidiltä, joka uskoo meidän myyvän Lisbetin eteläamerikkalaiselle lääkefirmalle koekaniiniksi...
Tietty pikku jännitys kuuluu tietysti asiaan, mutta pelolle ei seikkailijamatkailijoiden elämässä ole sijaa. Käytänkin nyt tämän tilaisuuden vakuutellakseni kaikkia tuttuja (ja myös itseäni) siitä, että olemme loppujen lopuksi ja ihan aikuisten oikeasti järkeviä ja vastuullisia ihmisiä, jotka osaavat kyllä pitää huolen itsestään ja myös muista tarpeen vaatiessa. Näin lojaalin possen kiemuroista ei niin vain luikahdeta omille teille yksin maita ja mantuja harhailemaan. Lupaamme olla järkeviä, fiksuja ja filmaattisia! No niin Äiti. Oletko nyt vakuuttunut, että emme palaa kotiin sinkkiarkuissa? Minä olen.
Loppuun vielä siteeraan modernin seikkailuelämän pioneereja, noita Madventuresin ADHD-kaksosia Rikua ja Tunnaa (ylivertaiselta seikkailijakuninkaalta ja idoliltani Marco Pololta ei nyt osunut sitaattia silmiini mistään...)
"Ryhmässä on mukavaa ja turvallista olla, ja yhteisö luo tuttuuden tunnetta tuntemattomassa."
Herroilla on myös todettavaa ryhmämatkustamisen haasteista, mutta se jätettäköön toiseen kertaan. Eiköhän ne myös tule meille tutuiksi. Noudatan kerrankin erään ystäväni neuvoa: Laura älä aina negaa! No en. Kyllä se siitä.
Laura
PS: Joululahjaksi rakkaalta serkultani saamassani Kansainvälisen seikkailijan oppaassa on muuten sanastoa reissuromanssiin viidellä eri kielellä!
Tässä esimerkki espanjaksi: Disculpa, crees en amores de una noche? Kyllä ne osaa...
torstai 27. joulukuuta 2007
Kuume yltyy...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kyllä minä Ernoon pistän toivoni, että vanhanajan herrasmiehen tapaan huolehtii naisväestä jos kerran on ainoana miespuolisena siinä seurueessa mukana. Ja voisitte sopia kuitenkin, että liikutte pääsääntöisesti yhdessä tai ainakaan tyttöset ei lähde haahuilemaan yksinään sinne synkkään Rion yöhön!
Laura, tiedoksesi...toi kääntyis; "Uskotko yhden illan juttuihin??"....Porfavor, älä ainakaan kovin monelta tätä kysy..haha:)
Lähetä kommentti