Om man ser ut som en häst...

Heipä hei (hyvää iltaa...)

Huomasin hiljattain (=kesällä), että passini menee vanhaksi toukokuussa 2008. Koska monissa maissa turistien passien on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta maastapoistumisen jälkeen, totesin että lienee turvallisinta minunkin hankkia uusi passi. Otaksuin sen tulevan helpommaksi, kuin selvittää miten pitkään passin tulee olla voimassa kohdemaissamme (ts. niistä poistuttuamme). Sitä paitsi. Tahdoin hienoja leimoja uuteen passiin, enkä siihen vanhaan joka kohta pitää kuitenkin heittää pois.

Mietittyäni kolmisen kuukautta, että asialle pitäisi tehdä jotain, päätin lopulta tänään hoitaa sen. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että Kuubaan tarvitsee viisumin, jota varten tarvitsee passin ja matkakumppanini uhkasivat hankkia itselleen viisumit ja jättää minut hoitamaan omani, jos en hoida itselleni uutta passia heti.

Valokuvaamoon siis tieni vei. Kävelin sisään liikkeeseen ja tiedustelin tiskin takana olevalta herralta, ottavako he passikuvia. Hän totesi että kyllä, komensi minut tuoliin, silmälasit pois ja nappasi kuvan. Yhden kuvan. Ei valinnanvaraa. Kuvassa silmäni ovat todella auki (kuvaaja käski), minulla on kaksoisleuka ja paitani kaula-aukko on niin iso, että näytän siltä kuin olisin alasti. Hämmentävää. Ainoa hyvä asia uudessa passikuvassani on se, että siitä saa hupia tullijonossa. Mieleeni tulee se yksi ainoa lause, jonka muistan ruotsin ylioppilaskuunteluista: Om man ser ut som en häst, man ser ut som en häst på passfoto också. Ja näinhän se on.

Juu. Poliisilaitoksella jonotinkin sitten reilun tunnin. Ja ensi viikolla uudestaan. Mutta onpahan passi. Ja jotain hupia myös jonottaessa passintarkastukseen...

Liisa